Tältä se näyttää

Linkkien takana on pari rainaa piloteistamme. Näistä saat jo hyvän käsityksen, mitä olemme tehneet ja missä olemme menossa.

https://youtu.be/yRAHWK4m_hI?si=ITahlyVqfUQ935v9 

https://drive.google.com/file/d/1-h4j-TsR3CQEFzxSTlxoIbquX1tLOMUK/view?usp=sharing 

Miksi UKK3.0 tarvitaan? 

Miltä UKK3.0 näyttää oppilaalle? 

Mitä UKK3.0 antaa oppilaalle? 

Maailma muuttuu. Pitäisikö myös peruskoulun muuttua? 

Suomalainen peruskoulu oli 30 vuotta sitten maailmalla arvostettu menestystarina. Peruskoulussa on edelleen paljon hyvää, mutta oppimistuloksien osalta olemme tippuneet maailman huippujen vauhdista. Tarttisko tehhä jottain? 

Suomalainen yhteiskunta käy läpi lähivuosien aikana vuosisatoihin merkittävimmän murroksen, kun palvelurakenne ja tavat tuottaa yhteiskunnan peruspalveluita pitää sopeuttaa voimakkaasti laskevaan väestömäärään. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla perusopetuspalvelun tuottaminen haastaa: kulut karkaavat, ja henkilöstöä on vaikea saada. Tarttisko tehhä jottain? 

Väestöltään supistuvien kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja itsenäisesti ovat taloudellisesti heikot. Alalla kuin alalla tarvitaan uusia, vaihtoehtoisia tapoja palvelutuotantoon. Ilman uudenlaista otetta perusopetuksen toteuttamiseen näköaloina ovat joko alati kurjistuvat maaseutukoulut tai huikeasti pitenevät lasten koulumatkat suuremmille paikkakunnille. Maaseudun yläkoulusodat ovat jo käsillä. Tarttisko tehhä jottain? 

UKK3.0 harvaan asuttujen alueiden kouluratkaisuna ja pedagogisen kehittämisen ratkaisuna 

UKK3.0-malli avaa ratkaisuja sekä talouden haasteisiin että opetuksen toteuttamisen haasteisiin. Nostamme oppimisen laatua ja tasoa, kun luomme oppilaille nykyistä vahvemmin omannäköisiä oppimisen polkuja. Oppilas saavuttaa perusopetuksen tavoitteiden vähimmäistason ja lisäksi hän voi keskittyä ja syventyä sisältöihin, jotka innostavat ja kutsuvat oppimaan. 

Oppilas voi oppia yhdessä eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Olennaista on oppimisen eteneminen, taitojen karttuminen yhdessä oppivien iästä riippumatta. Oppilaalla on myös saman ikäisten kavereiden piiri, jossa osa saman ikäluokan kavereista ja kumppanioppijoista voi olla toisella paikkakunnalla.  

Koulupäivässä on samanikäisille oppilaille varattu oppimisen aika. Enimmäkseen aika kuitenkin kuluu oppilaiden omien tai oppilasryhmien yhteisten projektien parissa. Ajankäyttöä jäsentää minuuttipohjaisen lukujärjestyksen sijaan viikkosuunnitelma. 

Viikkosuunnitelman mukaan opittaessa koulupäivät eivät jäsenny oppiaineittain, vaan ympäröivän maailman ilmiöitä tutkittaessa usean oppiaineen sisällöt voivat yhdistyä. Opittavat tiedot ja taidot kytkeytyvät koulua ympäröivään maailmaan, ja oppiminen syvenee. Maailmaa tutkittaessa oppiminen saa toiminnallisen ulottuvuuden. 

Eri oppiaineita yhdistävät kokonaisuudet perustuvat opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteisiin. Kirjoitamme tavoitteet muotoon, joka on oppilaille ymmärrettävä. Ymmärtäessään tekemisensä tavoitteet oppilas voi suunnata omaa toimintaansa kohti tavoitteita. Ymmärtäessään tavoitteet oppilas samalla saa välineitä arvioida omaa tekemistään, toimintaansa ja oppimistaan. Oivallus omasta oppimisesta suuntaa toimintaa edelleen. 

Eri oppiaineita sisältävät sisältökokonaisuudet tuovat oppilaiden tueksi monien oppiaineiden opettajat, jotka toimivat asiantuntijaverkostona. Oppilaalla on aina lähikoulussaan opettajan tuki ja asiantuntemus saatavilla. Joissakin sisältökysymyksissä opettajan erityisasiantuntemus voi olla oppilaan saatavilla toiselta paikkakunnalta verkon yli. 

UKK3.0-malli antaa tilaa oppilaiden näköisille oppimisen poluille. Mallin mukaan toteutuva opetus antaa tilaa innostumiselle ja syventymiselle. Mallin mukaan toteutuva opetus hioo ja vahvistaa oppimisen taitoja kohti toisen asteen opintoja.