Tältä se näyttää

Alla linkkien takana on pari rainaa piloteistamme. Näistä saat jo hyvän käsityksen, mitä olemme tehneet ja missä olemme menossa.

https://youtu.be/yRAHWK4m_hI?si=ITahlyVqfUQ935v9 

https://drive.google.com/file/d/1-h4j-TsR3CQEFzxSTlxoIbquX1tLOMUK/view?usp=sharing 

UKK3.0 opetussuunnitelmana, mitä se on? 

Tukeudumme Opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Haluamme UKK3.0-mallissa raivata tilaa ja päästää kukoistamaan opetussuunnitelman perusteiden 

• ihmiskäsityksen 

• tiedonkäsityksen ja 

• oppimiskäsityksen  

Ihminen on oppimaan kykenevä. Ihminen suuntautuu ympäristöönsä uteliaasti ja tutkien. Tieto rakentuu toiminnassa ja aktiivisessa suhteessa ympäristöön ja mukana oppiviin. Jäsennämme jatkuvasti maailmaamme tietovarantomme, ymmärryksemme ja kohtaamamme vuorovaikutuksen pohjalta. 

Ymmärrämme tiedon luonteen moninaisuuden: 

• tiedon lainkaltaisina faktoina 

• tiedon merkityksiä rakentavina tulkintoina 

• tiedon luovina, uusina, toiminnallisina todellisuusnäkökulmina 

Mitä uutta UKK3.0 tuo peruskouluun? 

Miten UKK3.0 ratkaisee peruskoulun haasteita? 

Mitä on UKK3.0-koulun toimintakulttuuri? 

Oppimistulokset Suomessa ovat laskeneet jo 1990-luvulta saakka. Opetussuunnitelman perusteet (2014) ovat arvokas dokumentti ja hyvä perusta koulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Niiden sisältämille painotuksille haluamme UKK3.0-mallissa raivata tilaa. 

UKK3.0-mallissa lähtökohtina ovat opetussuunnitelman perusteissa (2014) kuvatut tavoitteet. UKK3.0-mallissa oppiminen toteutuu lapsen ja nuoren aktiivisen, tutkivan toiminnan myötä. Oppilaat tutkivat ympäröivän maailman ilmiöitä yksin ja yhdessä. Koulua ympäröivän maailman ilmiöissä yhdistyvät usean yksittäisen oppiaineen sisällöt. Oppiminen sidotaan selkeästi tavoitteisiin. Tavoitteet ilmaistaan niin, että oppilaskin voi ymmärtää, mitä hän on tekemässä ja mitä hän on oppimassa. Tavoitteet suuntaavat tekemistä, toimintaa ja oppimista. Erityisesti haluamme fokusoida oppimisen taitoihin. 

Tiedon rakentaminen 

UKK3.0-mallissa oppilaat rakentavat tietojaan ja taitojaan yksin ja yhdessä. Tutkivissa ryhmissä voi olla eri-ikäisiä oppilaita; olennaista on, missä vaiheessa oppiminen on etenemässä. Eri-ikäiset oppilaat voivat myös auttaa ja tukea toisiaan oppimisessa. Viikkosuunnitelmassa on myös selkeästi saman ikäisille oppilaille yhteiseen oppimiseen ja sosiaalisten taitojen karttumiseen varattua aikaa. 

UKK3.0-mallissa keskeiset sisällöt kasvavat koulua ympäröivän maailman ilmiöistä, joissa usean oppiaineen sisällöt yhdistyvät. Kiinnittämällä oppiminen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteisiin varmistamme, että oppilaat saavuttavat kaikki olennaiset tiedot ja taidot peruskoulun aikana. 

Kouluarjen aika-tila-rakenteet 

UKK3.0-mallissa koulun arki irtoaa minuutteihin sidotusta oppituntirakenteesta. Ajankäyttöä katsotaan laajemmin viikkotasolla. Nykyistä vapaampi ajankäyttö mahdollistaa keskittyvän syventymisen tutkittaviin ja opittaviin sisältöihin. 

Koulun tilat tukevat oppimista: on keskittyvän kuuntelemisen tiloja, on hiljaisen tutkimisen tiloja, on toiminnallisia tiloja, on ryhmässä toimimisen tiloja. On tilaa monenlaiselle oppimiselle. 

Monipaikkainen yhteisopettajuus 

UKK3.0-malli perustuu yhteisopettajuuteen, joka toteutuu monipaikkaisesti. Oppilaan tarvitsema oppimisen ohjaus ja tuki ovat saatavilla oppilaan lähikoulussa; osin oppiaineita yhdistävien sisältökokonaisuuksien asiantuntijatuki voi olla oppilaan saatavilla verkon yli toiselta paikkakunnalta. Opettajat tekevät yhteistyötä verkostona yli paikkakuntarajojen. Opetuksen suunnittelun taakka jakautuu usealle opettajalle; jaettu taakka on kevyempi taakka. 

Oppimisen arviointi 

Oppimisen arviointi on oppimista tukevaa ja edistävää. Oppimisen arviointi on sidottu oppilaalle ymmärrettäviin tavoitteisiin. Tavoitteiden ymmärrettävyys mahdollistaa oppilaalle tuetun itsearvioinnin. Tavoitteiden ymmärrettävyys ja itsearviointi mahdollistavat oppilaalle oman oppimisen suuntaamiseen. Arvioinnin tavoitetilana on arviointidialogi: myös opettaja voi oppia omasta työstään ja työtavoistaan oppilaan kanssa käymässään arviointikeskustelussa ja kehittää niitä. 

Oppimisen laatu 

Olemme tunnistaneet oppimisen laadun olennaiseksi kysymykseksi peruskoulun kehittämisessä. Oppimisen polkujen yksilöllistämisellä tavoittelemme syvällistä oppimista ja laadukkaita oppimistuloksia mahdollisimman suurelle oppilasjoukolle. Oman ajattelun kehittäminen ja haastaminen sekä oman ajattelun sanoittamisen taito ovat olennaiset. Luomme tilaa oppilaiden kyvyille katsoa kokonaisuuksia ja ymmärtää yhteyksiä ilmiöiden välillä. Luomme tilaa vahvalle perustaitojen hallinnalle. 

Oppimisen taidot 

Oppimisen polkujen yksilöllisyys suuntaa huomion myös oppimisen taitoihin. Selkein tavoittein ja tuetun itsearvioinnin avulla pääsemme tarkastelemaan kertyneiden tietojen ja taitojen lisäksi oppimisen taitoja ja muovaamaan arjen työotetta. Tavoitteemme on löytää jokaiselle oppilaalle paras ja monipuolisin kokonaisuus oppimisen strategioita kohti toisen asteen opintoja. 

Tältä se näyttää

Linkkien takana on pari rainaa piloteistamme. Näistä saat jo hyvän käsityksen, mitä olemme tehneet ja missä olemme menossa.

https://youtu.be/yRAHWK4m_hI?si=ITahlyVqfUQ935v9 

https://drive.google.com/file/d/1-h4j-TsR3CQEFzxSTlxoIbquX1tLOMUK/view?usp=sharing 

Osaamisen kehittäminen

 UKK3.0-mallin mukaan toimiva peruskoulu olisi melkoinen muutos suomalaisessa perusopetuksessa. Kehittämishankkeemme olennainen osa on henkilöstön osaamisen kehittäminen ja varmistaminen. Olemme pelkistäneet osaamisen kehittämiseen neljä osa-aluetta:

• oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien suunnittelu

• monipaikkainen yhteisopettajuus

• it-taidot monipaikkaisen opetuksen toteuttamisessa

• arviointiosaaminen

Osaamisen kehittämisen ohella tarjoamme kehittämishankkeessamme kokeiluihin mentoroivaa tukea opettajille uuden toimintakulttuurin luomiseksi ja vahvistamiseksi.

Kumppaninamme kehitystyössä on Itä-Suomen yliopisto.